YÖ (yksinäisiä öitä): 17
Mieheni lähti eilen, ei onneksi lopullisesti, mutta
armeijaan. Valmistauduin 2 vuotta eilistä varten mutta en kyllä tiedä että auttoiko. Vaikeaahan tämä on. Ja tähän hetkeen mennessä puhuttu puhelimessa 3 minuuttia, viestejä laitettu liian vähän. Aloin kirjoittaa että jos jaksaisi paremmin. Muutama vuosi oltu yhdessä taukoamatta ja heti hän on siellä 3 viikkoa.. En halua valittaa. Ikävä vaan on liian kova.. Kohtalontovereita?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti